Pyörämatka Tampere-Hamina-Helsinki 15 - 20.7.2013

    Maanantai 15.07.2013, 73km.

Aloitimme kaverin kanssa pyörämatkan niin, että ajoimme pyörillä ensin Seinäjoelle n.18km, josta matkustimme pyörien kanssa junalla Tampereelle, jonne saavuimme puolen päivän aikaan.Täältä matka jatkui Kangasalalle. Kun piti vältellä moottoritietä, ei ollut aivan helppo löytää Kangasalan kautta Sahalahdelle johtavaa tietä.Tie yhden hyvän oppaan avustamana löytyi ja jatkoimme Sahanlahdentietä  n:o 325.Sahalahdella käännyttiin etelän suuntaan tietä n:o 3230, joka loppuvaiheessa muuttui Sappeentieksi. Olin varannut etukäteen majoituksen Sappeen hiihtokeskuksessa,jonne tulimme kääntyessämme vasemmalle Sappeevuorentielle.Kun meillä oli matkan varrella ehtinyt olla jo kovia nousuja, niin tämä viimeinen n. 2km:n matka olikin sitten todellista nousua. Keskinopeus oli 16,88 ja keskisyke 124 sekä suurin syke 156 ja kalorit 2269.
   Majoituspaikassa oli kesästä johtuen varin hiljaista.Huone oli edullinen ja hyvä. Ravintolasta saimme tarvittavat palvelut. Aamiaista ei ollut.

    Tiistai 16.07.2013, 97km.

   Jatkoimme matkaa samaa tietä n:o 3230 etelän suuntaan niin, että käännyimme vasemmalle jatkaen matkaa Aitoontietä pitkin kohti Luopioista tietä n:o 322. Luopioisissa, jonne oli matkaa n. 15km, joimme pienehköllä torilla aamukahvit.Täältä matka jatkui eteenpäin niin, että Rautajärvellä käännyimme oikealle etelän suuntaan tielle n:o 3200, jota ajoimme niin pitkään, että tulimme Hämeenlinnasta tulevalle tielle n:o 53,jota ajoimme itäänpäin tien n:o 24 yli Padasjoelle.
   Padasjoella pidetyn tauon jälkeen matka jatkui Päijänteen länsipuolella olevaa pyöräreitiksi merkittyä tietä etelään niin, että tulimme Asikkalaan johtavalle tielle n:o 314, jota jatkoimme
Asikkalan ohi Vääksyyn, josta olin etukäteen varannut majoituksen hotelli Tallukasta.Viereisessä kuvassa olemme lähdössä kotini pihalta kohti Seinäjokea maanantaiaamuna 15.7.2013.

  Ollessamme noin kilometrin päässä hotelli Tallukasta katkesi kaverini polkupyörän takapyörästä paukahtaen pinna poikki niin, ettei sillä voinut ajaa, vaan sitä piti työntää. Paikalle sattuneelta pyöräilevältä nuorelta mieheltä kuulimme, että lähin pyöräkorjaaja on 30km:n päässä.Kun hän sanoi miehen nimen,niin  soitin hänelle, jolloin hän kertoi olevansa Vääksyssä. Kun kerroin asian, niin hän ilmoitti tulevansa hotellin eteen 15 minuutin päästä. Näin tapahtui ja hän otti kaverini pyörästä takapyörän mukaansa ja ilmoitti korjaavan sen ja tulevansa vaimonsa kanssa ilta-ajelulle tuomaan ko. takapyörän. Hän toi takapyörän yhdeksän aikaan illalla ja asensi takapyörän kiinni. Kiitimme vuolaasti erinomaista kohtuuhintaista palvelua. Meillä oli tuuria, sillä muuten olisimme ko. asian joutuneet hoitamaan Lahdesta saakka.Hotelli Tallukka oli hinnaltaan edullinen 88 euroa ja hyvä hotelli. Keskinopeus oli 17,80 ja suurin nopeus 51,90, mikä kertoo maaston mäkisyydestä. Kaloreita kului 2584.

                Keskiviikko 17.07.2013, 89km.

   Hotelli Tallukasta matka jatkui kohti Kouvolaa tietä n:o 313 pitkin niin, että se Vierumäen kohdalla muuttui tieksi n:o 363. Jatkoimme matkaa Koskenniskan ohi Jaalaan ja tulimme Heinolasta Kouvolaan johtavalle tielle n:o 46, jota pitkin ajoimme eteläään Kouvolan ohi itäpuolitse ja tulimme tien vasemmalla puolella olevalle Kouvolan leirintäalueelle, jonka nimi on Tykkimäen leirintäalue. Olin etukäteen varannut sieltä mökin hintaan 70 euroa. Leirintäalue on tyypillinen siten, että pesu- ja WC tilat ovat yhteiset. Lisäksi alueella on kahvila, josta saa ruokaa ja juomia sekä myös olutta. Alueella oli mm. katettu grilli, jossa illalla paistoimme makkaraa. Keskinopeus oli myötätuulesta johtuen 18,52 ja suurin nopeus edelleen mäkisyydestä johtuen 51,41.Kaloreita kului 2263.

                  Torstai 18.07.2013, 89km.

    Matka jatkui samaa tietä n:o 46 pitkin etelään tavoitteena Hamina.Käännyimme noin Inkeroisten kohdalla vasemmalle pyöräreitiksi merkitylle tielle n;o3721, jota jatkoimme kuitenkin vain tien n:o 371 risteykseen saakka, jota tietä ajoimme suoraan etelään Haminaan. Haminassa kohteemme oli RUK:n sotilaskoti. Olimmehan minä käynyt kurssin n:o 108 ja kaverini kurssin n:o121. Kun  sotilaskodin ovella luki "Upseerioppilaille ja henkilökunnalle", kysyin sotilaskodin emännältä, saako kaksi upseerikurssin käynyttä käyttää palveluita, niin emäntä sanoi:"Ilman muuta". Kun sinne oli ajettu n. 55km.,pidimme kunnon tauon ja luimme lehtiä, joitta oppilaille oli saapunut ympäri Suomea mm. maakuntalehti Ilkka.

   Kuvassa olen RUK:n päärakennuksen edessä. Olin talvikurssilla n:o 108 rakennuksen kolmannessa kerroksessa kolmannessa komppaniassa.

     Haminasta matka jatkui kohden Kotkaa tietä n:o 170, jonka hyvin tunsimme ennestään, kun olimme aikaisemmin pyöräilleet Kuninkaantietä Paimiosta Helsinkiin.Kun ajoimme hyvää pyörätietä, kysyin eräältä pyörällä ajavalta rouvalta ohittaessani hänet ylämäessä, että pitkäänkö tätä pyörätietä riittää. Hänen vastatessa, että ainakin Karhulaan saakka, irtosi pyörästäni ketju etuosasta. Pyrin laittamaan sen kaverini avustuksella pienten oksien turvin paikoilleen niin, ettevät sormet likaannu. Siinä melkein onnistuttiin. Ajoimme ko. tietä Kotkan ohi ja käännyimme vasemmalle kohti Mussaloa Santalahden leirintäalueelle, joka on viiden tähden leirintäalue. Olin etukäteen varannut mökin, jossa oli suihku,WC ja televisio. Hintakin oli vähän arvokkaampi eli 129 euroa. Illallisen nautimme läheisessä hotelliravintolassa, jossa söimme myös aamiaisen. Keskinopeus oli Haminassa johtuneesta hitaasta ajosta vain 16,60 ja kaloreita kului 2531.

               Perjantai 19.07.2013, 104km.

     Aamulla palasimme samaa reittiä takaisin tielle n:o 170 ja jatkoimme kohti Porvoota.Kun olimme Haminaan saakka tottuneet joko myötätuuleen tai sivumyötäiseen tuuleen niin, nyt oli vastatuulta. Se ei kuitenkaan pahemmin haitannut, mitä auttoi vuoroveto.Alkumatkasta tuntui tie päättyyvän ison moottoritien rakentamisen johdosta. Työmaan edustajat neuvoivat auliisti niin, että pystyimme jatkamaan oikeaa tietä.Ajoimme Loviisan keskustan läpi ja pysähdyimme kirkon kohdalle. Huomasimme toisella puolella pienikokoisen Sibeliusta esittävän patsaan, josta päätimme ottaa kuvan. Alla olevassa kuvassa kaverini Sibeliuksen kanssa.

  Loviisasta ajoimme Pernajan ohi Koskenkylään ja sieltä suoraan tietä n:o 170 Porvooseen, jossa menimme vanhaan kaupunkiin Tuomiokirkon ääreen. Pyysin kirkon ovella olevaa opasta ottamaan meistä kirkon edustalla yhteisen alla olevan kuvan.

    
 Olin varannut etukäteen majoituksen 10km. Porvoosta pohjoiseen olevasta hotelli Villa Antilasta. Päätimmekin aikaisemmasta poiketen mennä kirkkoa lähellä olevaan ravintolaan nauttimaan oluet. Sen jälkeen ajoimme varsin mäkistä tietä majapaikkaamme niin, että matka alkoi tuntua, mihin ehkä nautitulla oluellakin oli oma osuutensa. Villa Antilassa meillä oli hyvä huone, jonka hinta oli vain 59 euroa.Siellä oli yhteinen keittiö. Olimme ostaneet Marketista ruoka- ja juomatarpeet, joita nautimme keittiön laitteita mm. mikroaaltouunia hyödyntäen. Keittiössä oli isot jääkaapit.Muut hotellin asukkaat olivat venäläisiä, joilta kysyessäni lähinnä Pietarista tulleita. Keskinopeus oli hitaasta kaupunkiajoista johtuen vain 16,10 ja kaloreita sentään matkaan pituudesta johtuen kului 3160.

                            Lauantai 20.07.2013, 55km.

   Ammulla palasimme samaa tietä Porvooseen, jossa nautimme vilkkaan torin torikahvilassa kahvit.Sitten jatkoimm matkaa samaa tietä n:o 170 kohti Helsinkiä. Mitä lähemmäs tulimme Helsinkiä sitä enemmän tuli vastaan pyöräilijöitä. Kuitenkin matkan varrella aikaisemmin tapasimme varsin vähän muita pyöräilijöitä. Huomasinkin mm. huonevarauksia tehdessäni ihmettelyä tai jopa ihastusta pyörämatkamme suhteen. Tulimme samaa tietä Vartiokylään ennen Itäkeskusta, jossa menimme tervehtimään tyttäreni perhettä hänen asunnolleen. Sieltä ajoimme n. 2km. Puotilan metroasemalle, josta matkustimme metrolla Helsingin keskustaan. Täytyy sanoa, että metrolla on varsin kätevä tapa matkustaa, vaikka meillä oli pyörissä kaikki varusteet mukana.Keskinopeudeksi tuli 16,31 ja kaloreita kului 1463.

               
                  Tyttäreni asunnon lähellä otettu kuva pyörämatkan päätteeksi. Kuvassa pyöränsä kanssa tyttärenpoikani Tuomas ja vävyni Panu meidän lisäksi.
  
     Yhteenvetona voi todeta, että pyörämatkamme pituudeksi tuli 510km, mitä pidimme hyvänä saavutuksena huomioiden ikämme kumpikin vähän yli 70 vuotta. Itselläni oli pyöräkilometrejä takana ennen matkaa 1250km ja talvella hiihtoa 1000km.Varusteina meillä oli mukana pyörän tankojen edessä etulaukun lisäksi makuupussi ja takana Ortliebin sivulaukut. Telttaa meillä ei ollut mukana, koska varasin majoituksen etukäteen pyrkien varsin kohtuullisiin majoitushintoihin. Sää suosi meitä nyt tällä kertaa verrattuna edellisen kerran sateessa ajettuun kolmen päivän SuurSaimaan pyöräilyyn. Satoi vain yhden kerran ajaessamme Porvoosta majapaikkaamme.

  

Pyörämatkaa Suur-Saimaalla sateessa

Pyörämatkammealkoi Mikkelistä torstaina 17.07.2012, jonne saavuimme kaverin kanssa junalla kello 16.00. Fillarioppaan mukaisesti lähdimme ajamaa kohti Anttolaa.Taivas oli pilvinen ja satoi koko ajan vettä.Ajettiin ensin valtatietä no 5 ja käännyttin hiekkatielle kohti Parkkilaa. Tämä osuus oli erittäin mäkinen ja sade pehmensi tietä. Saavuimme Anttolanhoviin noin 50km. ajettuamme, jonne olin varannut majoituksen. Paikka oli hyvä ja sadevaatteista huolimatta kastunutta oloamme helpotti sauna.Illallinen nautittiin hyvässä ravintolassa.
Seuraavana aamuna keskiviikkona 18.07. sää näytti huonolta. Taivas oli pilvessä ja sateen uhka leijui päällä.Lähdettiin ajamaan tietä no 62 kohti Anttolaa.Anttolan ohi ajettiin kohti Pistohiekkaa ja alkoi sataa vettä.Puumalaan tultaessa oli ajettu noin 50km.Olin varannut majoituksen Hakulisen mökistä Sulkavalle johtavan tien varrelta. Kun siellä ei ollut ruokapalvelua, täydensimme ruokavarastomme paikallisesta marketista. Kun tie eteenpäin kulki korkealla, mietimme, miten sinne ajetaan. Erään paikallisen neuvosta lähellä oli iso hissi, jolla noustiin ko. tielle ja matka jatkui.Ajettuamme n. 7km käännyttiin vasemmalle Kietävälän lossia johtavalle tielle.Tie oli hyvin mäkinen ja edelleen koko ajan vettä satoi.Lossilla lautta saapui varsin pian ja voimme jatkaa matkaa eteenpäin kohti Sulkavaa. Ajettuamme lossilta n. 12km tulimme Hakulisen mökille.Oli ajettu 90km ja ainakin minua sateesta johuen paleli. Isäntävki tuli ystävällisesti tervehtimään osoittaen meille mökkimme järven rannalta. Isäntä oli lämittänyt mökissä olevan saunan.Väittömästi riisuin sadevaatteista huolimatta sateesta kosteat vaatteet ja menin saunaan. Harvoin on lämmin sauna tuntunut niin hyvältä kuin siinä tilanteessa.
 Seuraavana aamuna torstaina 19.07 päivä näytti edelleen sateiselta. Kun meillä alkuperäinen tarkoitus oli pyöräillä Lappeenrantaan, totesimme, että jos edelleen sataa, katsomme matkan jatkumista Savonlinnassa.Jatkettuamme matkaa kohti Sulkavaa oli vastassa heti kovia mäki ja myös laskuja.Voikin todeta, että kun olemme Pohjanmaalla tottuneet tasaisiin maastoihin, niin jatkuvat varsin jyrkät nousut ja laskut olivat meille uutta. Sulkavalla pysähdyimme torikahvilassa. Matkalla oli jo alkanut sataa. Sulkavalta jatkoimme matkaa kohti Savonlinnaa.Fillarioppaan mukaan n. 20km:n päässä olisi pitänyt kääntyä oikealle johtavalle soratielle. Sitä emme sateesta johtuen tehneet, vaan ajoimme suoraan kohti Savonlinnaa.Savonlinnaan saavuimme ajettuamme 60km.Muutaman tiedustelun jälkeen löysimme paikan, josta lähti 15minuutin päästä kiskobussi Parikkalaan. Kun edelleen satoi ja sääennusteet näyttivät edelleen sateisia päiviä, nousimme kiskobussiin, jossa oli pyörille hyvät omat tilat. Junasta tilasin kännykällä liput itsellemme ja pyörille Parikkalasta Helsinkiin menevään pikajunaan. Lunastin liput Parikkalan R-kioskista ja junaa odostellessa katselimme ravintolaksi muutetussa entisessä asemarakennuksessa televisiosta Ranskan ympäriajoa.

Sateinen maisemakuva ennen Sulkavaa. Kuvassa pyöräni ja kaverini pyöränsä kanssa.

    Yhteenvetona voi todeta, että tällä kertaa pyörämatkamme aikana satoi oikeastaan koko ajan, minkä takia lyhensimme matkaamme niin, että kolmen päivän aikana pyöräilimme vain 200km.Huomoiden jatkuvan sateen ja varsin vaativat mäkiosuudet totesimme matkamme vastanneet huomattavasti pidempää matkaa helpommissa olosuhteissa.

Pyörämatka Ruotsissa

Matkamme kahden kaverin kanssa alkoi sunnuntaiaamuna 1.8 hyvässä säässä kotoamme Vaasaan. Pääosin myötätuulen turvin tapahtunut matkamme sujui jouhevasti niin, että keskinopeus 80km:n matkalla oli 21.3 ja kaloreita kului vain 2309. Matkustimme RG-Linen lauttalla Uumajaan, josta kello 20.30 pyöräilimme Uumajan pohjoispuolella olevalle leirintäalueelle, josta etukäteen olin varannut mökkimajoituksen. Matkalle tulu vähän lisälenkkiä, kun erehdyksessä ajoin Uumajajoen ylittävän sillan kautta joen eteläpuolelle, kun olisi voinut ajaa suoraan joen pohjoispuolta. Kilmetrejä ensimmäiselle päivälle tuli sata.

Sunnuntai 19.07.2007

Sunnuntaipäivän ajon kohteena oli Helsinki, jonne jatkoimme matkaa eteenpäin samaa tietä n:o 1050 ohi Fagervikin. Sillä osuudella kohtasimme alueella asuvan pyörälenkillä olleen miehen, joka kertoi, että vaikka me emme olleet Fillarioppaassa merkityllä Kuninkaantiellä, oli tämäkin tie Kuninkaantie, koska hänen mukaansa ko. alueella Kuninkaantie haarautuu eri teitä pitkin. Käännyimme vähän ennen Inkoota vasemmalle ja tulimme tielle n:o 51, jota pitkin ajoimme suoraan kohti Helsinkiä tullen Espooseen ja sitten Tapiolaan sekä Lauttasaaren vanhaa siltaa pitkin Ruoholahteen ja Helsinkiin. Loppumatkalla emme kiertäneet Fillarioppaaseen merkittyä Kuninkantien reittejä ,jotka kiertelivät meren rantoja pitkin mm. siitä syystä, että ne olivat osittain sorapäällysteisiä.
Päivän matkan pituudeksi tuli 85km, joten kuuden päivän pyörämatkan pituudeksi tuli 642km, mitä pidimme hyvänä saavutuksena. Jatkoimme sitten maanantaina matkaa Tallinnaan, josta ajoimme polkupyörillä Piritaan, jonne oli matkaa 10km. Majoituimme siellä Piritan Spa hotelliin. Pyöräillimme vielä tiistaina Piritan ympäristössä hyviä pyöräilyteitä pitkin ja palasimme keskiviikkona takaisin Helsinkiin, josta tulimme junalla pyörien kanssa kotiin Etelä-Pohjanmaalle.
Kaiken kaikkiaan pyörämatkan aikana tuli pyöräiltyä yhteensä 720km. Meitä suosi erinomainen osin helteinen sää. Ainoa pyörille sattunut vahinko oli Espoossa kaverin pyörän takapyörään tullut rengsarikko, vaikka meillä oli kummallakin pistosuojatut renkaat. Rengasta paikatessa kävi ilmi, että renkaassa oli ohut terävä niitin tapainen piikki, joka oli saattanut olla siinä pidempäänkin.
Pyöräilykohteena voin suositella Kuninkaantietä, joka olisi jatkunut Helsingistä eteenpäin Porvoon suuntaan. Kuninkaantien Fillariopas on melkeinpä välttämätön, jos haluaa tietää ko. reitin ja tutustua kohteisiin matkan varrella. Aikataulullisista syistä me emme kovin paljoa matkalla pysähtyneet muuta kuin tarpeellisia taukoja varten.

Lauantai 18.07.2009

Tammisaaresta matkamme jatkui Kuninkaantietä pitkin kohti Hankoa.Tie kulki mutkitellen Hankoniemen itäistä rantaa pitkin mm. Tvärminnen ohi Hankoon, jonne tulimme n. 45km ajettuamme. Hangossa tutustuimme rantaelämään ja nautimme rantaravintolassa pienen lohikeiton. Takaisin palasimme suoraan tietä no 25, jolla oli varsin vilkas liikenne, vaikka venäläisiä autonkuljetusrekkoja ei liiemmälti näkynyt. Tiellä oli kuitenkin varsin leveä kaista valkoisen viivan ja tien pientareen välillä, mitä oli hyvä ajaa myötätuulessa niin, että saavuimmekin varsin vauhdikkaan ajon jälkeen takaisin Tammisaareen.
Tammisaaressa kävimme paikallisessa Prismassa ja ostimme tarvittavan iltaruuan, koska seuraavassa majoituskohteessa oli ravintola kiinni. Kohde oli JHL:n omistama kunta-alan opisto n. 10km Karjaan eteläpuolella. Majoituspaikan valintaan vaikutti se, että Karjaalla olivat ainakin edullisemmat majoituspaikat täynnä. Majoituspaikan sijainnin johdosta poikkesimme Kuninkaantieltä ja ajoimme kuusi kilometriä tietä n:o 25 Karjaan sunntaan, minkä jälkeen käännyimme oikealle tielle n:o 2050 kohti Snappertunaa, jonka ohi ajoimme kääntyen oikealle Karjaan suuntaan n. 5km. Kunta-alan opisto sijaitsee rauhallisella paikalla järven rannalla ja siellä oli hyvät majoitusolosuhteet, joka käsitti mm. saunan ja ison uima-altaan. Matkaa tuli 110km ja aikaa kului kuusi tuntia sekä keskinopeus oli 18,1. Yhteensä viitenä päivänä oli ajettu 557km.

Perjantai 17.07.2009

Nyt jatkoimme matkaa pitkin Kuninkaantietä. Meillä oli mukana Kuninkaantien Fillariopas, joka on varsin perusteellinen ja monipuolinen selvitys ko. tiestä ja sen varrella olevista kohteista. Heti Paimiosta lähdettäessä ja katseltaessa karttaa, että mihin suuntaan kääntyisimme, kysyin vastaantulevalta sauvakävelyllä olleelta rouvalta tietä. Hän näytti meille tien ja ilmoitti meidän olevan Etelä-Pohjanmaalta. Hän kertoi asian heti huomanneen murteestamme, kun hänen miehensä on Kauhavalta kotoisin.
Paimiosta tie kulki hyviä ja vaihtelevia kyläteitä pitkin ensin Halikkoon. Kulkua auttoi myötätuuli.Tie oli vaihteleva, koska eräässä laskussa mittari näytti 53km/h nopeutta. Halikosta tultiin Saloon, jolloin olimme siihen mennessä ajaneet Paimiosta 30km. Nautimme kahvit ja runsaat sämpylät Salon torilla, joka oli yllättävän iso ja vilkas monipuolisine myyntipisteineen. Luonnollisesti ostettiin juomapulloihin kivennäisvettä. Kuin meillä oli hyvät säät ja helteiset päivät, minulla kului nestettä noin kolme litraa päivässä. Salon torilta soitin puhelimella vanhalle tutulleni lomalla olevalle Salon uudelle kaupunginjohtajalle ja kerroin terveiset ja kehuin Salon torielämää. Hän oli samaa mieltä, vaikka sanoikin uudella Salolla olevan talouden kanssa tekemistä, kun mm.lomautettuna on tuhat henkeä.
Salosta jatkettiin matkaa Kuninkaantietä pitkin etelää Teijoon ja siitä eteenpäin kohti Ylönkylää. Tällä välillä olikin kovia ja pitkiä nousuja, mikä nosti sykettä. Mielestäni meidän peruskuntomme kesti hyvin ko. nousujen rasitukset. Ylönkylästä matka jatkui kohti Tenholaa, jossa välillä oli 5 kilometrin soratieosuus. Tenholasta ajoimme suoraan tietä n:o 52 Tammisaareen emmekä poikenneet Kuninkaantielle, koska sillä oli soratieosuutta. Tammisaaressa majoituttiin kesähotelliin, joka oli kansanopiston oppilasasuntola. Majoitus oli varsin askeettinen mutta pyöräilijälle riittävä.Matkaa tuli 110km ja kaloreita kului 4167. Keskinopeus oli 17,8 ja aikaa kului kuusi tuntia.Neljänä päivänä olime pyöräilleet yhteensä 447km. Illalla nautimme rantaravintolassa hyvän kalaillallisen.

Torstai 16.07.2009

Tänään jatkoimme matkaa tavoitteena Paimio ja tulo Kuninkaantielle, joka oli matkamme pääkohde. Olimme sopineet, ettemme mene Turkuun, koska pidimme Paimiota sopivampana kohteena. Ajoimme ensin tietä n:o 41 Huittisten kautta Oripäähän. Tämä osuus oli varsin puuduttava viivasuoraa tietä 63km, jolla oli vastainen tuuli. Kun tien varrella oli pitkin matkaa maansiirtokoneita työssä ja tien varrella oli isoja putkia, niin kysyimme eräässä kahvilassa sen pitäjältä topakalta rouvalta, että mitähän ko. työt ovat. Hän kertoi, että siinä tehdään Turun kaupungille veden hankintaa varten vesijohtoputkea Kokemäenjoesta. Putken paksuus on puolitoista metriä ja matkaa lähes sata kilometriä. Hän piti sitä kalliina hankkeena ja päivitteli sitä, mitä kaikkea herrat viisaudessaan saavat aikaan.
Pyöräilijöitä emme tavannneet kuin kaksi turkulaista rouvaa, jotka tulivat vastaan Kihniöllä matkalla Kaustisten Festivaaleille. Heidän vinkkiään noudatten käännyimme Oripäästä vanhalle Turuntielle. Se olikin pyöräilijän kannalta paljon parempi ja vaihtelevampi tie kulkien kylien läpi Pöytyälle ja Kyröön. Sieltä ajoimme Tarvasjoen kautta Paimioon, jossa majoituimme Varsinais-Suomen kansanopiston opiskelija-asuntolaan varsin edullisesti, kun otimme vielä poikkeuksellisesti yhteisen kahden hengen huoneen. Matkaa tuli 125 km ja aikaa kului 7 tuntia keskinopeuden ollessa 17,6, mihin vaikutti vastainen tuuli. Kaloreita kului 4126.